tiistai 31. heinäkuuta 2012

31.7. Kuka vei heinäkuun?

SS108215

Me emme suinkaan ole päätyneet leikkipuistoon, vaikka kuvasta niin voisi päätellä. Ehei, me olemme kangaskauppa Wexlerin leikkipaikalla, joka kieltämättä ylittää kaikki tähänastiset leikkinurkkakokemuksemme. Täällä ei ole tyypilliseen tapaan muutamaa terätöntä värikynää, sotkettuja piirustuspapereita ja revittyjä värityskirjoja vaan kokonainen autorata tunneleineen ja jyrkkine mäkineen. Mikä parasta: tämä leikkipaikka ei ole lattialla vaan mukavasti matalalla pöydällä, joten ei tarvitse kykkiä hankalasti missään matolla vaan saa kokeilla autojen huimaa mäenlaskua sopivasti pöydän ääressä seisten. Paitsi jos sattuu olemaan yli 160 cm, silloin kannattaa istua alas. Heikompijalkaisille vieressä on sohva, mutta se nyt ei meitä kiinnostanut pätkääkään.

Nökötämme näin hellepäivänä uimapuvuissamme, jotka ovat trikoota. Kangas on muuten ostettu täältä muutama viikko sitten. Purjo sai päähänsä lierihatun, vaikka Pirjo kyllä yritti selittää, että loistelamput eivät kovin pahasti päätä kuumenna. Me heiluttelemme tässä jalkojamme ja olemme äärettömän täpinöissämme siitä, että löysimme kerrankin sellaisen leikkinurkan, jossa on ihan oikeasti ajateltu lapsia.

Yleensä kaikki lapsiparkit ja mikä ettei myös miesparkit ovat aika surkeita. Ne ovat nuhjuisia ja kulahtaneita ja niistä oikein hohtaa ulospäin, että ajatus oli joskus ihan hyvä ja tärkeä, mutta muutamaan vuosikymmeneen emme ole vaihtaneet luettavia lehtiä tai lasten muovileluja. Sama olo tulee terveyskeskuksen odotustilassa, jossa edelleenkin on lehtitelineessä Tuulilasi vuodelta 2001 ja Me naiset vuosimallia 2003, kesän erikoisnumero. Molemmat muistuttavat siitä, että ei ole oikeastaan kenenkään asia siivota näitä, joten lojukoot paikallaan siihen asti, kunnes vanhuuttaan haurastuvat ja hapertuvat pois. Toisaalta voi olla, että jossain on suunnaton aikakauslehtivarasto, josta joka vuosi jaetaan odotushuoneisiin menneitten  vuosien lehtiä muistuttamaan siitä, että ei hätää, vaikka olette odottanut jo kaksi tuntia, asiat voisivat olla huonomminkin. Olisitte voinut päätyä jonottamaan omaa vuoroanne jo siinä vaiheessa, kun tämä lehti oli tuore.

Meidän mielestämme tällaisiin leikkipaikkoihin panostaminen on osa asiakaspalvelua. Tuskin kukaan tulee kauppaan pelkästään leikkimään (paitsi me), mutta koska useimmilla äideillä menee hurjasti aikaa valitessaan kankaita, on suorastaan inhimillinen teko vapauttaa lapset välillä tekemään tärkeämpiä juttuja kuin valitsemaan pinkin ja fuksian välillä. On paljon mukavampaa ajaa vaikka pienimuotoinen rataralli tai istua lukemaan pehmokirjaa siksi aikaa, kun aikuiset eivät osaa päättää ostoksistaan.

Mistä tuli mieleemme, että löysimme täältä Wexleristä kaksi äärettömän kaunista kangasta. No oikeastaan löysimme noin kaksisataa kaunista kangasta, mutta nämä ovat niistä suloisimmat. Tiesittehän, että koska joku vei heinäkuun, niin syksy on jo kohta tulossa. Pitää siis miettiä, millaisissa tamineissa kohta lähdetään kerhoon. Tässä ovat meidän syksyn sävymme:

SS108416    SS108420

Pirjoon vetoaa jostain syystä joka syksy tällainen luumunpunaisen ja violetin puolivälistä löytyvä väri, ja kun kuvioina vielä on kukkia ja elefantteja, on löytymisen ilo rajaton. Purjo puolestaan tarrasi kankaaseen, joka pari vuotta sitten olisi tuntunut ihan typerältä eli ruskean ja turkoosin yhdistelmän. Pehmoisena flanellina tämä on aivan ehdoton, parin viikon kuluttua saatte nähdä, millainen liivihame tästä syntyi.

Hyllyistä löytyi vielä erilaisia kepeitä kesäisiä sävyjä niille, jotka luottavat kesän jatkuvan. Syksyn uutuuksista osa oli jo löytänyt tiensä hyllyihin, mutta koska olemme vielä hetken kesätunnelmissa, niin emme ottaneet niistä kuvia. Vielä.
SS108224

Ja koska talvi on tulossa, halusimmepa tai emme, tarttui matkaan mukaan jo jotain lämpöisempääkin. Tosin tunsimme itsemme hieman omituisiksi ostaessamme uimapuvut päällä pehmoista fleeceä, mutta tätä tarvitaan ennemmin kuin huomataankaan. Tämä on sellaista paksumpaa ja pehmoisempaa laatua, josta voisi tehdä vaikka torkkupeiton.

SS108222

2 kommenttia:

  1. Oletteko menossa Jyväskylän MM-ralleihin?

    VastaaPoista
  2. Rallijalkaa kyllä vähän kolottaa, mutta ehkä jätämme sen touhun muille. Kaikki ne Sebastianit ja muut olisivat hurjan surullisia, kun me voittaisimme koko potin. Meillä on hyvin pitkä ja kiemurainen metsäautotiekokemus taustalla. :-)

    P & P

    VastaaPoista